perjantai 29. marraskuuta 2013

Missä sitä ollaan oikein oltu?

Olin viime viikolla pois ippestä torstain ja perjantain ja maanantaina ensimmäisten lasten tullessa sain juurikin otsikkona olevan kysymyksen ekaluokkalaiselta pojalta. Yleensä se olen minä joka kyselee sitä purkkaa jauhavilta sankareilta, kun ippessä olisi pitänyt olla jo kolme varttia sitten... Kysymys lämmitti kovasti mieltä, sillä olen ollut hyvin vahvasti sitä mieltä, että ohjaajapojot ovat laskeneet kuluneiden viikkojen myötä nollille. Olen ollut kuin natsi-Henna, joka kieltää kaiken. Yhtenä päivänä sainkin välittömän palautteen ja kiellän kuulema kaiken kivan kuten kalliolta alamäkijuoksen, laudan pätkällä tai ilman laskemisen samaiselta kalliolta jne... Minä ymmärrän kyllä tuo kaikki on ihan sairaan siistiä, mutta jos vastuulla on viitisenkymmentä lasta niin kyseiset aktiviteetit eivät millään muotoa nyt vain sovi ippen arkeen ja piste.

Pienelle porukalle säbän ja futiksen pelaaminen tuntuu olevan henki ja elämä. Kilpailuhenki kasvaa ja keinot ovat kovat, välillä ollaan nyrkit pystyssä ja itku silmässä. Viimeisin tempaus oli sählymailojen piilottaminen... Olen haalinut vanhoja käytettyjä mailoja pitkin kirpputoreja ja tottakai niin kunto on hyvin vaihteleva. On muodostunut lemppari mailoja joita ilman pelistä ei tule mitään. No, nyt mailoistamme on piilotettu metsään puolet eikä kukaan muista missä ne ovat ja viimeinen piste tähän oli roskikseen piilotettu maila. Eipä tainnut käydä mielessä, että mitä jos se olisikin ollut juuri tämä perjantai kun roskisauto tulee. Loput mailat ovat nyt jemmassa ja ensi viikolla pelataan sitten futista tai tehdään ihan jotain muuta.

Urheiluun liittyen torstaina oli ihan mahti juttu ennen ruokailua. Kaksi meidän tokaluokkalaista poikaa lauloivat TPS:n kannatuslaulun ja lähes koko porukka yhtyi kertosäkeeseen. Myös remonttimiesten päät kääntyivät ja hymy nousi korviin. Kyllä ne vauhtisankarimmekin osaavat esiintyä ja vieläpä hienosti :) Hyvä meidän joukkue!


Näillä meidän urheiluhenkisillä sankareillä tuntuu olevan selkeä kuva mikä joukkue on paras. Sainkin kerran ihan puskista kysymyksen -Kumpaa joukkuetta sinä Henna kannatat, Tutoa vai Tepsiä? Tepsi fanin silmät suurenivat ja Hennan pisteet laskivat kun vastaus oli Tuto. Tätä keskustelua olemme jatkaneet aina roskiskentän laidalla, että kumpi se mahtaa olla parempi. Ihan niin kuin tällainen tiukka ippetäti jääkiekosta jotain tietäisi....

Ansaittua viikonloppua kaikille!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

59, 6-7, 5, 2

Luomisen tuskaa, sitä tämä ensimmäinen tämän ippevuoden blogin aloittaminen on. Ajatuksia ja ideoita on pyörinyt mielessä vaikka ja kuinka paljon, mutta tekstin tuottaminen julkaistavaan muotoon vienyt lähes neljä kuukautta…
Iltapäiväkerhomme arki rullaa perinteiseen tyylin vauhdikkaasti eteenpäin. Lapsia on kirjoilla 59 ja parhaimmillaan on 52 jalkaparia astellut ippen ovista sisään. Ohjaamossa mahtavina työkavereina ovat marraskuun ajan kuusi (6) ja joulukuusta alkaen seitsemän (7) pitkäpinnasta ja lapsirakasta aikuista.
Viitenä (5) päivänä viikossa tavoitteemme on tarjota turvallinen ja mukava paikka lapsille rankan koulupäivän jälkeen. Palautteen perusteella olemme tainneet onnistua. Ehkä viihtymisestä kertoo myös kiukkuiset toteamukset –Miksi sä tulit näin aikaisin?! tai itku vanhemman tullessa hakemaan, kun ei ehtinyt ulkona leikkimään… Nostan hattu teille vanhemmat ja samalla pyydän anteeksi näistä kiittämättömistä hetkistä, mutta eikös se ole tärkeintä, että asiakkaat viihtyvät J


Lelupäivien suosio on vuosi vuodelta aina yhtä taattu. Montako Gogoa näet kuvassa?









Puoli vuotta on harjoiteltu omien tavaroiden oikeille paikoille laittamista ja edistys on havaittavissa....




Tänä syksynä NMKY:llä on kaksi (2) iltapäiväkerhoa. Toinen kerhomme aloitti Vähä-Heikkilän koululla ja sielläkin on kirjoilla melkein 60 lasta. Tuttavallisemmin ”Vähiksen” ippessä toimii myös aamukerho. Molemmissa kerhoissamme on tekemisen meininki ja perinteiset touhuilut ovat myös tänä syksynä pitäneet pintansa. NMKY:n iltapäivätoiminnan kerhoissa ollaan askarreltu, leikitty ulkona, noudatettu sääntöjä ja oltu myös noudattamatta, kuunneltu vaihtelevasti ohjeita, löydetty uusia ystäviä ja opittu paljon uutta sekä saatu hyvin erilaisia kokemuksia elämästä.






Joskus voi saada yllättäviä
terveisiä vanhoilta kerholaisilta :)
Lapsilla on sana hallussa!


Kertovatko kuvat enemmän kuin tuhat sanaa?