maanantai 30. toukokuuta 2011

Vähiin käy ennen kuin loppuu

Päivät vilisee silmissä ja toukokuulle tyypilliseen tapaan työtehtävät kasautuvat mukavasti kun pitäisi saada kausi pakettiin, valmistautua kesän toimintaan ja osittain varautua myös tulevaan syksyyn. Ensi vuodeksi on odotettavissa taas iso lapsiryhmä, vaikka vanhasta oppineena vasta syksyllä varmistuu tarkka lukumäärä. Lähipäiviin on mahtunut myös ohjaajakuvioiden selvittelyä ensi syksyksi. Vastaavana ohjaajana on kiva tietää, että porukassa on ainakin muutamia tuttuja kasvoja.
Lapsilla ja ohjaajilla tuntuu olevan toinen jalka jo kesälaitumilla (tai ainakin korvat). Kuunteluvaikeuksia on ollut havaittavissa ja ohjaajien pinnaa on koeteltu välillä oikein kovastikin. Toisaalta on hyvä myös tarkastella asiaa lasten näkökulmasta: kiireisten ja kuormitettujen ohjaajien kanssa jaksaminen voi myös olla yllättävän rankkaa.

Viime viikon perjantain retki NMKY:n leirisaareen Harvaan sujui ainakin ulkoisesti mukavasti vaikka Heinänokan partiovenesatamassa meitä odottikin kova tuuli ja alkava sateen ropina. Kaikki pääsivät kuitenkin lähes kuivana saareen. Kohokohtia retkessä taisi olla makkaran ja vaahtokarkkien grillaus suuressa intiaanikodassa. Poikien aika kului miekkaillen boffermiekoilla ja allekirjoittanutkin sai osumia (ehkä ihan omasta tahdostaan). Namikan poikaleirien vakiokalustoon kuuluvat bofferit voisivat olla ippeenkin turvallisempi vaihtoehto keppimiekoille ensi syksyä silmällä pitäen.

Tänään teimme eväsretken läheiselle kalliolle ja tällä kertaa meitä suosi aurinkoinen sää. Ympäristön vaihdos tarjosi uusia virikkeitä kivoihin leikkeihin... ja vähän ikävempiinkin; luonnon kunnioittaminen tuntuu olevan osalle vielä vierasta. Yksi tuhottu muurahaispesä ja pari riivittyä puuta jäi jälkeemme.

Huomenna vietämme iltsun loppujuhlia. Tiedossa on lettuja ja sigstaaria. Toivon viimeisestä viikosta aurinkoista, niin kelien kuin fiilistenkin puolesta!

-Vilma

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti