Vähä-Heikkilän Koulun vanha syreenipuu muistelee

Jälleen on koittanut toukokuu, koulun lukuvuosi lähenee loppuaan ja lasten mielessä alkaa siintää jo kesäloma. Olen nököttänyt tässä A-talon seinän vieressä jo vuosia ja seurannut lasten toimintaa niin välitunnilla kuin ippessäkin.

Kaksi viimeistä vuotta on ippeä hoitanut NMKY:n väki. Lapsilla on nähdäkseni ollut hauskaa niin täällä pihalla kuin sisälläkin. Leikit ovat vaihdelleet rajuista rauhallisiin. Juurellani on pohdittu hauskoja ja välillä vähän vakavampiakin asioita. Oksani ovat saaneet kestää kiipeilyä, roikkumista ja istuskelua. Ippen tädit ovat koittaneet antaa minulle ikäni suomaa rauhaa komentamalla lapset pois kimpustani, vaikka nautinkin lasten tarinoista ja heidän touhuistaan.

Esimerkiksi vappuna pihalla liikkui mitä ihmeellisimpiä hahmoja. Olisin halunnut päästä lasten mukana ippeen myös sisälle, koska kuulin kuinka hauskaa siellä oli ollut. 

Ennen välipalaa oli ehditty laittamaan aasille häntää paikalleen ja kisan voittaja oli saanut palkinnokseen kunniakirjan. Tarkkuutta ja kehon hallintaa taas testattiin laittamalla häntänä roikkuvaa kynää pullon suusta sisään. Siinä leikissä nähtiin todella erikoisia liikkeitä ja lapset olivat kyllä tosi taitavia tehtävässään. Välipalan jälkeen tarjolla oli mehua ja popcornia. Naapuriluokassa saivat halukkaat katsella elokuvaa, joidenkin leikkiessä ja piirtäessä ippehuoneessa. Pihallekin eksyi muutama lapsi nauttimaan mukavasta kevätsäästä.

Muuten toukokuu on kulunut välillä sadetta pidellessä ja välillä auringon lämmöstä nauttiessa. Tällä hetkellä haikeus on täyttämässä mieltäni, sillä olen kuullut että koulun loppuessa keväällä NMKY:n porukka jättää meidät ja syksyllä ippeen tulevat uudet ohjaajat toisesta yhdistyksestä. Odotan innolla uusia ippeläisiä ja heidän touhujensa seuraamista.

Ihanaa kevään jatkoa ja onnellista kesää toivottaa,

Kaisa, Mervi, Mari, Sari, Kirsi, Mia ja Jonna :)